Työkuormitus voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:
- Fyysinen työkuormitus: Tämä kuvaa fyysisiä vaatimuksia, joita työtehtävät asettavat työntekijälle. Esimerkkejä fyysisestä työkuormituksesta voivat olla raskaiden esineiden nostaminen, toistuvat liikkeet tai pitkään kestävä seisominen. Työntekijöiden fyysistä hyvinvointia voidaan parantaa ergonomian ja turvallisten työskentelykäytäntöjen avulla.
- Henkinen työkuormitus: Tämä viittaa psyykkisiin vaatimuksiin, joita työtehtävät asettavat työntekijälle. Henkiseen työkuormitukseen voi sisältyä aikapaineita, monimutkaisten ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa epävarmuuden olosuhteissa tai jatkuvaa moniajoa useiden tehtävien välillä. Työntekijän psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea tarjoamalla riittävästi resursseja ja selkeitä ohjeita.
Liiallisen työkuormituksen hallinta
Liiallinen työkuormitus voi johtaa stressiin, uupumukseen ja heikentyneeseen suorituskykyyn. Siksi on tärkeää, että työnantajat ja esimiehet tunnistavat työntekijöiden kuormitustason ja pyrkivät tasapainottamaan sitä tarvittaessa. Tähän voi kuulua työtehtävien delegointi, aikataulujen hallinta ja työntekijöiden tukemisen varmistaminen.
Työkuormituksen hallinta on olennainen osa työympäristön suunnittelua ja organisaation toiminnan kehittämistä. Tasapainoinen työkuormitus edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa tuottavuutta ja organisaation menestystä.